| Chapter 44 |
1 |
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. --
|
2 |
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä. --
|
3 |
Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit. --
|
4 |
Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt. --
|
5 |
Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu. --
|
6 |
Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme. --
|
7 |
Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta; --
|
8 |
vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään. --
|
9 |
Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela. --
|
10 |
Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa. --
|
11 |
Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista. --
|
12 |
Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan. --
|
13 |
Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt. --
|
14 |
Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi. --
|
15 |
Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille. --
|
16 |
Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut, --
|
17 |
herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden. --
|
18 |
Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet. --
|
19 |
Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet. --
|
20 |
Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä. --
|
21 |
Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen, --
|
22 |
eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet? --
|
23 |
Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina. --
|
24 |
Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää. --
|
25 |
Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme? --
|
26 |
Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan. --
|
27 |
Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden. --
|