| Chapter 55 |
1 |
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. --
|
2 |
Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon. --
|
3 |
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan, --
|
4 |
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat. --
|
5 |
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni. --
|
6 |
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut. --
|
7 |
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon! --
|
8 |
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela. --
|
9 |
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta. --
|
10 |
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa. --
|
11 |
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä. --
|
12 |
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta. --
|
13 |
Sillä ei minua herjaa vihollinen - sen minä kestäisin - eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni - hänen edestään minä voisin lymytä; --
|
14 |
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni, --
|
15 |
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa! --
|
16 |
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. --
|
17 |
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut. --
|
18 |
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni. --
|
19 |
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan. --
|
20 |
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela. Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa. --
|
21 |
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa. --
|
22 |
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat. --
|
23 |
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua. --
|
24 |
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun. --
|