| Chapter 26 |
1 |
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia. --
|
2 |
Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy. --
|
3 |
Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään! --
|
4 |
Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin. --
|
5 |
Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi. --
|
6 |
Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana. --
|
7 |
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa. --
|
8 |
Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle. --
|
9 |
Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa. --
|
10 |
Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa. --
|
11 |
Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa. --
|
12 |
Näet miehen, viisaan omissa silmissään - enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä. --
|
13 |
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla". --
|
14 |
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa. --
|
15 |
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen. --
|
16 |
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti. --
|
17 |
Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu. --
|
18 |
Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia, --
|
19 |
on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein". --
|
20 |
Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora. --
|
21 |
Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies. --
|
22 |
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti. --
|
23 |
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän. --
|
24 |
Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä. --
|
25 |
Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä. --
|
26 |
Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu. --
|
27 |
Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää. --
|
28 |
Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan. --
|