| Chapter 13 |
1 |
Ja kun hän meni ulos pyhäköstä, sanoi eräs hänen opetuslapsistaan hänelle: "Opettaja, katso, millaiset kivet ja millaiset rakennukset!" --
|
2 |
Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta." --
|
3 |
Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä: --
|
4 |
"Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?" --
|
5 |
Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. --
|
6 |
Monta tulee minun nimessäni sanoen: `Minä se olen`, ja he eksyttävät monta. --
|
7 |
Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu. --
|
8 |
Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua. --
|
9 |
Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille. --
|
10 |
Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille. --
|
11 |
Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki. --
|
12 |
Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät. --
|
13 |
Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. --
|
14 |
Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille; --
|
15 |
joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa; --
|
16 |
ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa. --
|
17 |
Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! --
|
18 |
Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella. --
|
19 |
Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule. --
|
20 |
Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät. --
|
21 |
Ja jos silloin joku sanoo teille: `Katso, täällä on Kristus`, tai: `Katso, tuolla`, niin älkää uskoko. --
|
22 |
Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut. --
|
23 |
Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki. --
|
24 |
Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, --
|
25 |
ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät. --
|
26 |
Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. --
|
27 |
Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen. --
|
28 |
Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. --
|
29 |
Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä. --
|
30 |
Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat. --
|
31 |
Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. --
|
32 |
Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä. --
|
33 |
Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee. --
|
34 |
On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa. --
|
35 |
Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, --
|
36 |
ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta. --
|
37 |
Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa." --
|