Chapter 23

  Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.  

--

  Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".  

--

  Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".  

--

  Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".  

--

  Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".  

--

  Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.  

--

  Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.  

--

  Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.  

--

  Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.  

--

  Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.  

--

  Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.  

--

  Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.  

--

  Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan  

--

  ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,  

--

  eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.  

--

  Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."  

--

  Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"  

--

  Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.  

--

  Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.  

--

  Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"  

--

  Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."  

--

  Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.  

--

  Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.  

--

  Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.  

--

  Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.  

--

  Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.  

--

  Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.  

--

  Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: `Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet`.  

--

  Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: `Langetkaa meidän päällemme`, ja kukkuloille: `Peittäkää meidät`.  

--

  Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"  

--

  Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.  

--

  Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.  

--

  Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.  

--

  Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".  

--

  Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä  

--

  ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".  

--

  Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas".  

--

  Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."  

--

  Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?  

--

  Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."  

--

  Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".  

--

  Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."  

--

  Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,  

--

  sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.  

--

  Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.  

--

  Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".  

--

  Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.  

--

  Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.  

--

  Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.  

--

  Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.  

--

  Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.  

--

  Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.  

--

  Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.  

--

  Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.  

--

  Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.  

--